Pysähtynyt

Runotorstain haastesana on tällä kertaa pysähtynyt.

***********

Kaupungin keskustassa
kauppoja, kirkkaita valoja
ja valolla nopeus

aukion keskellä muovipuu
vieressä laatikollinen kokonaisia
ja päättömiä silakoita

helppoheikki huutaa korvaan
kahden kilon pussin karamelleja
ja hammastahnat päälle

juon pahvimukista pystykahvin
kuuntelen kuusikymppisen sotamuistoja
radion jumputusasemaa

kassakoneet laulavat
kuinka herra on syntynyt meille
teille ja heillekin

neontähti on sen merkkinä
paitsi sitten jos ihmeelliseen
iloon osuu sähkökatko.

Tutti

Runotorstain haastekuvassa on tutti. Vastausrunoni nimi voisi olla Eero, mutta jätän runon kuitenkin nimettä.

**********

Äidin kyljessä uneksit sairaalan
vihreän vaateparren

alhaalla puiden keskellä kotitalo
ja tuolla makaa junarata

muistatkohan keintuolin liikkeen
pienen itkunpyrähdyksen

tässä se on
rakennustelineet ikkunan takana

Jaa mee toivootam...

Runotorstai haluaa joulun alla 113. haasteessaan lämpöä. Siihen sanon: ei oo, ei tuu, ei tipu lämpöö enkä sano juu... tai jotain sinne päin.

**********

Tähän päivään ei
osunut hengitettävää sanaparia

muovikuusen neonloiste
kalpea aavistus

marketin joululaulut
opittu järjestys

painetun sanan päättyessä
sanojen painottomuus alkaa

viimeisillä voimillani
kirjoitan seinäpaperiin naulan

siitä voitte ottaa takkinne
ja poistua.