**********
Tähän päivään ei
osunut hengitettävää sanaparia
muovikuusen neonloiste
kalpea aavistus
marketin joululaulut
opittu järjestys
painetun sanan päättyessä
sanojen painottomuus alkaa
viimeisillä voimillani
kirjoitan seinäpaperiin naulan
siitä voitte ottaa takkinne
ja poistua.
5 kommenttia:
Tai unohtaa ja vilustua.
Että tämä on hyvä taas. Jo tuo "hengitettävä sanapari" on pysäyttävä, piti hetkeksi jäädä makustelemaan mitä jatkossa tulee. Sopivasti miettivä, vihainen ja pettynyt tunnelma. (Ja joku on selvästi nuorena tenavana kuunnellut lealaveninsa.)
Kyllä minä ainakin sain tästä runosta paljonkin: minulla ei ollut tullessa mitään, ei edes takkia...
Hyvin puristettu viimeisillä voimilla!
Outs Tommi, mehän emmä oo takki. Emmä ripustauru mihkään koukkuun, mainoksiin. Met teemmä oman jumalauta onnellisen hetken. Syömmä herkkuja, jos ollenkaan tiiämmä, mistä tykkäämmä, ja silleen. Saa sitä kutsua jouluksikin, jos haluaa.
Wahvaa symmbolikkaa.
Ohimenevää joulua ja Suosiollista,
tuoretta, juuri alkanutta uutta aurinkovuotta!
Lähetä kommentti