Yhdenlaista kansallistunnetta

Runotorstain 187. haaste sai seuraavan saatteen: "Tällä viikolla torstaiblogien inspiksenä toimii Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden Alla kappaleen sanat ja/tai musiikki". Video ja sanat kappaleeseen löytyvät linkistä. Ja se vastaus, se on alla.

**********

Auki revityn pellon
odotetaan kesällä kasvavan
vuodenaikojen kierron vanhentavan

junassa joukko nuoria
koettaa uskoa uhonsa voimaan
rennosti hörpätään suoraan pullosta
en tiedä näenkö
mitä katson vai itseni
tuokin on varmasti mammanpoika
ja tuo isän hyvätapainen tyttö
matkalla pelien ja vehkeiden maahan
jossa tulee rohkeus työntyä eturiviin
tai sitten ei koskaan

peltomaisema jäi taakse
mutta heidän kanssaan toivo on
siinä iässä
että vielä ei tule mieleen
kiskaista hätäjarrun punaisena
vetoavaa kahvaa.

Raja

Runotorstain 186. haasteeseen, joka on raja, ehdin vastata vielä ennen huomenna tulevaa uutta haastetta.

**********

Piirrä kaulaan oven karmit
piiloudu sisään harmaan kiven

juokse seinän läpi

syötävää ruoka
sanattomat oletukset.

Isä

Runotorstain 184. haaste on isä.

**********

Ei hänen nimensä ollut Reino
hyvä että oli nimi, saunassa syntynyt
olisi ollut helppo pimittää
ei kirvesmiehen pojasta kuitenkaan
kehkeydy railakasta ruutukenkämiestä
keikkailevaa kansankeikaria
jota tavoitellaan kynnyksiltä ja porstuasta
jolle ikkunoista ja ovista sataa tarjouksia
kertoa naistenlehdelle kuinka maailma on julma
leipä tiukassa ja hukassa naulat
joihin ei edes osuisi.

Älkää luopuko, pilatko, menettäkö...

Runotorstain 179. haaste: baari. Aika paljon on baarista kirjoitettu. Minä intouduin omaani tanskalaisen monitaiteilija Asger Jornin lyhyestä muun muassa keräilijöitä ja museoita puhuttelevasta tekstistä, jossa hän vaatii situationistien tapaan maalaamaan vanhat maalaukset uusiksi, nykyaikaistamaan, maalaamaan rohkeasti vanhojen päälle.

**********

Olkaa uudisraivaajia,
runoratsut, runoltajat, sanojen suoltajat
menkää rohkeasti metsään, laukatkaa livohkaan.

Hyllyissänne on vanhoja kirjoja, päissänne
tutuiksi palaneet sanat
mutta epätoivoon älkää vaipuko,
kiintykää muistoihinne, kääntäkää ylösalaisin,
sovittakaa sisäänne uusia hyllyjä.

Miksi hylätä laahus jos sen voi muutamalla tussin
vedolla saattaa lautahökkelin edestä tiilitalon pihaan.
Kerätkäämme rojua, lapioikaamme ja kasatkaamme
keko joka heittää varjon vanhan selkään
piirtää siihen uuden tien ja yhtä aikaa
hävittää.

Olkaa uudisraivaajia,
baarihemmot, hempukat, juomain laskijat
ottakaa edes kerran lasista kaksin käsin
ja katsokaa vaahdon karttaan: runous
on mennyttä, ylösalaisin mennyttä,
siksi ylösalaistakaa.

En halua

Runotorstain 178. haaste: eteenpäin.

**********

En halua mennä eteenpäin
en halua edistää
päättävien päiden yhteistä hyvää
en suosia suomalaista
en suosia
oikeata, vasenta, keskeistä
en ostajaa, myyjää, ojankaivajaa

en halua työskennellä
koska niin järjestys toimii
en halua ruokkia
bruttokansantuotteen kasvua
en maksaa herrojen palkankorotuksia
jotta tekisivät niin kuin on tehty aina

en halua kirjoittaa runoa kavereille
kääntää kylkeä merihevosena markkinoilla
en halua lepattaa hiililiekin harmaata leikkiä
en kieltää juoksemista sakset kädessä
en roiskia viivotin kädessä
paperille kirjaimia

annan pitkät lähipiirin aplodimyrskylle
antakaa te minulle
päättymätön postikorttimaisemien vuo
elävän mieli, lehmät laitumelle
moskovan ikävä

Kierto

Tällä kertaa Runotorstain haasteena on runohtaa musiikkivideon inspiroimana. Video on tehty Zen Cafén lauluun "Taivas on kirkas ja napakka", joka löytyy albumilta Laiska, tyhmä ja saamaton (2005). Videon jäljille pääsee linkistä. Laulun on säveltänyt Zen Café ja sanoittanut Samuli Putro.

**********
KIERTO II

Kuvan lupaus
valoa vilkuttava sahattu linssi
niin helposti kaikki käy
kun kaikkea ei osaa
niin helposti
noustaan ja lapiodaan
harvaksi huoliteltu horisontti
luvataan ostaa.

Kellastuvaa

Runotorstaihin menen monen väliin jääneen torstain jälkeen. Aiheena on kellastuvaa, jonka vedin raapustukselleni otsakkeeksi.

**********

Kellastuvaa

Poliitikko pelasi pallon pussiin
kaunis maali totesivat toverit
ja sitä edeltävä harhautus
eivät voineet mitään

kentän laidalla kadunmies
puhisi paitsioksi ja pölvästiksi
ja oli oikeassa: itsestä veistetty patsas
ei lähikuvaa kestä.