tiistaina, elokuuta 07, 2007

RRRRRock!

Rokkia työpäivään. Ilman soveltuvaa kukkoiluannosta tämäkin päivä saattaisi näillä main olla taas sietämätön. Vinyyliä kuunnellessa on se etu, että jos haluaa musiikin jatkuvan, on noustava sopivin väliajoin jaloittelemaan. Cd:n tuottamat tauot tulevat usein liian harvoin. No niin, nytpä menenkin taas kääntämään levyn. Aha, pian pääsen Neil Young -coveriin... I wanna live with the cinnamon girl, I could be happy rest of my life with the cinnamon girl... Ehkä olenkin.






4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joskus on hyvä miettiä onnen olemusta. Se voi yllättää voimallaan.

Anonyymi kirjoitti...

Onni on täällä läsnä koko ajan. Välillä se juoksentelee pitkin työhuonetta. Välillä sitä saa olla kieltämässä tarttumasta asioihin.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo edellinen oli tietysti minun jälkeni.

Anonyymi kirjoitti...

Ja siinä onnessa tuntuu olevan voimaa ja energiaa :)