Rokkia työpäivään. Ilman soveltuvaa kukkoiluannosta tämäkin päivä saattaisi näillä main olla taas sietämätön. Vinyyliä kuunnellessa on se etu, että jos haluaa musiikin jatkuvan, on noustava sopivin väliajoin jaloittelemaan. Cd:n tuottamat tauot tulevat usein liian harvoin. No niin, nytpä menenkin taas kääntämään levyn. Aha, pian pääsen Neil Young -coveriin... I wanna live with the cinnamon girl, I could be happy rest of my life with the cinnamon girl... Ehkä olenkin.
4 kommenttia:
Joskus on hyvä miettiä onnen olemusta. Se voi yllättää voimallaan.
Onni on täällä läsnä koko ajan. Välillä se juoksentelee pitkin työhuonetta. Välillä sitä saa olla kieltämässä tarttumasta asioihin.
Tuo edellinen oli tietysti minun jälkeni.
Ja siinä onnessa tuntuu olevan voimaa ja energiaa :)
Lähetä kommentti