**********
Sanakirjassa
ihminen todetaan
varsin pitkälle kehittyneeksi
älylliseksi olennoksi.
Ihminen osaa
tuntea vapauden
ja alistua byrokratiaan,
uskoa itseensä
ja suureen johtajaan,
sytyttää innostuksen
ja kirjarovion,
sulkea silmänsä levätäkseen
ja ollakseen tietämätön,
tyytyä siihen mitä on
ja vaatia koko ajan lisää,
ajaa autoa
ja omia etujaan,
sanoa kauniita
ja tarkoittaa pahoja,
hypätä seivästä
ja seivästää,
heittää keihästä
ja keihästää,
ihannoida maaseutua
ja viihtyä kaupungissa,
olla vaihtoehtoinen
ja suvaitsemataon,
lukea historiasta
ja olla ottamatta opikseen,
esittää tasa-arvoista
ja sanoa ämmä ja neekeri,
tietää rajansa
ja ylittää ne kursailematta,
kasvattaa puita
ja kaataa metsiä,
suojella eläimiä
ja tuhota lajeja,
esittää pakolliset tarpeensa
ja uuden alistusohjelman,
kaivaa itselleen ojaa
ja toiselle hautaa,
lanata maan voittoisaksi
ja tökkiä pientä palloa reikään,
lentää viikoksi Intiaan
ja huolestua ilmastonmuutoksesta,
sitoa kiinni kengännauhat
ja viuhkamiinat,
pakastaa ruokansa
ja sydämensä.
Ihminen
älykäs olento
osaa
takoa rautaa
ja naapurin naamaa,
tarttua aseeseen ja kaivata
liipasimen kosketusta
vaikka eilenkään
se ei tuntunut
hyvältä.
**********
7 kommenttia:
Osaa myös sanailla kauniisti
ja syödä sanansa.
Pitänee taas katsoa peiliin...
Ihminen osaa niin paljon
osaamatta mitään.
Osasitpa sinäkin; viisaasti pohtia!
Hieno teelmä. Hieman samoja ajatuksia erivärisessä paketissa kuin itsellänikin.
Kiitos kommenteista. Minulla oli hyvä feelinki runoa kirjoittaessani, mikä on sisällön kanssa ristiriitaista, kenties. Runotorstain haaste oli erinomainen, todella inspiroiva. Huomenna luen muutaman runoni eräässä tilaisuudessa. Ehkä luen tämänkin. Ihan kuin olisin ajatelut ääneen lukemista, kun kirjasin nämä rivit.
Niin, ihminen on. Rajojahan sille ei enää panna.
Lähetä kommentti