Kasaan pätkittyjä puita pinoon kahden lehtiä tiputtavan vaahteran väliin. Toistan automaattisen liikkeen, kyyristyn, kahmaisen pätkittyjä puunkappaleita, suoristan selkäni, asetan puut hartioiden tasolle kasvavaan kasaan. Selkä kastuu, syksy tekee hyvää. Puiden alta hyppää musta kymmensenttinen sammakko. Pelästyn. Niin pelästyy myös sammakko, jähmettyy paikalleen, luulee värinsä ansiosta olevansa turvassa. Kierrän keon toiselle puolelle. Nostelen puita toiseen vaahteroiden väliseen pinoon. Yritän samassa katsella sammakon liikkeitä, mutta en näe, kuulen vain pudonneiden lehtien rapinaa. Sammakko kuvittelee voittaneensa taistelun suurempaa vastaan. Onneksi olkoon, en ole vuosiin katsonut sammakkoa silmästä silmään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
http://www.flickr.com/photos/48305253@N00/1169260154/
Kiitos,
kuva jäikin puuttumaan.
eipä kestä. Kyseinen Sammakko aiheutti sieniretkellä sydämen vajaatoimintaa.
Mitä sammakon silmistä näkyi?
Sammakon silmistä näkyi [p]:nkin mainitsemaa sydämen vajaatoimintaa, jonka syynä lienevät luonnossa tapahtuvat muutokset ja suojan virkaa tehneen puukeon purkaminen.
Lähetä kommentti