Runotorstai kaipaa tanssivia sanoja. Tässä ovat minun hyppivät kirjaimeni:
Me oltiin oikeessa
irtisanottiin parisataa turhaksi käynyttä
ne jäi kaartelee portille ja huutelemaan
mut me oltiin oikeessa
illalla ideoitiin saunassa
mitä ihmisistä säästetyillä varoilla tehtäis
yks ehdotti etelänmatkaa, verovapaata viinaa
ja tappiin saakka hemasevia naisia
toinen halus lanata tehtaan
takametsän nurin ja täysmittasen golfkentän
kolmas vaati laajempaa tanssilattiaa
toimistoonsa ettei korruptiovaasit särkyisi
muitakin varteenotettavia ajatuksia esitettiin
pomoille uudet audit, mersut ja solmioneulat
serkuille ja kavereille töitä
pomoille uudet armanin kolmiosaiset silkkipuvut
tilille ahkerien ansaitsemat bonukset
pomoille joka toinen viikko vapaaks
laiminlyödyille lapsillekin olisi löydettävä aikaa
seuraavana aamuna joku urvelo vielä soitti
väitti meidän tanssivan tangoa marssiaskelin
päätettiin antaa lopuillekin irtisanomisvaroitus
ei ne muuten tiedä kenen pillin mukaan täällä tanssitaan
4 kommenttia:
Mikähän tanssiorkesteri tämän pumpun taustalla soittaa? Sait yhteiskunnallisen näkökulman tanssiinkin, mutta yllättävän hyvin toimii vaikken tiedä oliko tämä jenkkaa vai punkkia. "Me oltiin oikeessa" -säettä olisi voinut käyttää ehkä enemmän kertosäkeenomaisesti. Ehkä.
Helvetillistä humppaa tämä oli mielestäni, varsinaiset tanssisulkeiset pillin tahtiin.
Tosiasia kuitenkin on, että jos herrat johtajat tanssittavat, niin heitä puolestaan tanssittavat usein kasvottomat omistajat. Villi ja vallaton on nykymarkkinatalouden tanssi.
Hienoa. Pillin mukaan tanssitaan mitä tanssitaan ja missä tanssitaan, meikäläisen työssä se näkyy oikein hyvin. Upea runo karmaisevasta aiheesta.
Lähetä kommentti