Nöyryyttävää
huomata puhuvansa
epäilyttävään sävyyn
edellä kulkeneista
huomata askeltavansa
samaa polkua
uskottelevansa itselleen
kaikki on hyvin
kaikki on hyvin
kunhan jaksaa hymyillä
kunhan muut uskovat
että kaikki on hyvin
nöyryyttävää
huomata ymmärtävänsä
taas on yhden yön
lähempänä päivä
jolloin lahot laudat pettävät
vaikka kaikki oli hyvin
kaikki oli hyvin.
keskiviikkona, kesäkuuta 27, 2007
Eilen-tänään-huomenna
EILISEN JA TÄNÄISEN ERO:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Käypä katsomassa minun runokokoelmalistani. Kiitos hyvästä ideasta! :)
http://luovahahmo.blogspot.com/2007/06/runojen-parissa.html
Komea runo, puhutteleva. Onko mahdotonta tallata oma polkunsa, niiden lahojen lautojen vierestä vaikka?
Loistavasti kirjoitettu! nöyrä kumarrus kirjoittajalle! -Anita-
Mikä on "omaa"? Jos sen tietäisi, voisi oman polun talloa. Aloittaisin mielihyvin heti. Ainakin kiertäisin nuo laudat tuossa.
Yritä sitten kiertää, harpo vaikka. Harvoin polkua voi suunnitella etukäteen, se syntyy käytössä.
Lähetä kommentti