Runotorstai tarjoaa inspiraation nostajaksi valokuvan, jossa näkyy kapea laituri, jonkinlainen vesialus sekä meri. Aurinko paistaa. Laituri on mahdollisen vapauden paikka: edessä on laajaa tyhjyyttä lupaava merinäkymä. Laituri on yhtä hyvin myös eron paikka: yksi lähtee, yksi jää. Kaikki on mahdollista.
*****
*****
Laiturin laidalla tyttö
uskaliaasti heiluvat hiukset
vilkutusta muistuttava ele
mittaamaton maaton meri
elehtiä ensi viikolla
laiturin pettävät liitokset
5 kommenttia:
Toivottavasti nenäliina on valkoinen, antautuminen.
Jotenkin tästä runosta tuli vanha suomi-leffa mieleen!
Ja kun tyttö palaa, hän tokaisee ihmeissään: "Ai, tekö?" Se tairtaa olla melko yleinen vanhan suomalaisen elokuvan repliikki.
Minua jäi mietityttämään tytön "uskaliaasti liehuvat hiukset" ja miehen käden "vilkutusta muistuttava ele", jotenkin he eivät tunnu olevan samalla tunnetasolla, sitoutuneidsuuden tai halun tilassa. Jotenkin pidän tästä, siinä on vastaansanomatonta tunnelmaa. Ehkä juuri tuota Susun mainitsemaa Suomi-filmiä.
Tuima, luit väkinäiset eleet kirjoittajan tarkoitukseen sopivasti. Tunnetasolla on vaikeuksia - sekä naisen ja miehen välisellä että miehen päänsisäisellä. Niin se usin on: kaksisuuntaisella tiellä kaikki eivät noudata sääntöjä tieten tai tietämättään. Toisaalta rikkooko silloin sääntöjä, jos ei tiedä rikkovansa?
Kaikki on mahdollista, mutta välttämättä ei tapahdu mitään. Muuta kuin hetken kohtaaminen.
Lähetä kommentti