maanantaina, huhtikuuta 09, 2007

Armotonta menoa?

Runotorstaina harrastetaan tällä kertaa armon antamista. Samoin tehdään Valokuvatorstaissa. Pääsiäinen on mitä on, mutta tässä on minun ajallisesti läheisin armon kokemukseni sanoina - ja hieman kaukaisempi kuvana:

Hautojen välissä
puulaatikko painaa hauikseen

kynttilän valosta tutut nimet
ottavat osaa askelten painoon

pysähdyn kairatulle kuopalle
vailla varmuutta laatikon sisällöstä

kuiskaan muotoon sorvatulle kannelle:
tulit tänne ja lähdit äkkiä

kuin olisit tiennyt

kun kaikki ylimääräinen otetaan pois
painaa ihminen vähän.



2 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

"kun kaikki ylimääräinen otetaan pois/ painaa ihminen vähän." Hieno lopetus hienolle runolle. Pidin runosta erittäin paljon. Yksinkertoisuus sanoo paljon ja jättää paljon tilaa ympärilleen. Myös säkeet "kynttilän valosta tutut nimet/ ottavat osaa askelten painoon" miellyttivät.

Kuva ei avautunut.

helanes kirjoitti...

Wilhelm Tellkö siinä on poikineen?