Tässä on sattumani Runotorstain sattumien kekoon.
*****
Lumi tuli äkkiä, raskaasti
tukki tiet, polut ja parkkialueet
salpasi vaisut ovensuut
oven kauniiksi valunutta lasia
vasta ensimmäistä vuottaan käyvien
jalkojen lakkaamatonta liikettä
ehkä jo huomenna
kiiruhdamme vieretysten
porraskäyvän pölystä luistinradalle
valkoisten mäntyjen valo pyrkii läpi
sanottava on sanottava
kun vielä ehtii.
4 kommenttia:
Sanottava on, sanottavaa on.
Ja vuodet kuluvat nopeasti. Kannattaa sanoa, kun sen aika on.
Ihmetellä lunta.
Pidin runosta, loppu kokoaa sen kauniisti. Ja kyllä, sanottava on silloin kun on aika ja ehtii.
Kaunis runo. Tässä on herkkyyttä ja kuulautta, pidin.
Lähetä kommentti