torstaina, helmikuuta 01, 2007

Viikko sitten lumi yllätti...

Tässä on sattumani Runotorstain sattumien kekoon.


*****


Lumi tuli äkkiä, raskaasti
tukki tiet, polut ja parkkialueet
salpasi vaisut ovensuut

poika sylissä hämmästelen
oven kauniiksi valunutta lasia
vasta ensimmäistä vuottaan käyvien
jalkojen lakkaamatonta liikettä
ehkä jo huomenna
kiiruhdamme vieretysten
porraskäyvän pölystä luistinradalle

ovi on jäätynyt kiinni
valkoisten mäntyjen valo pyrkii läpi
sanottava on sanottava
kun vielä ehtii.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sanottava on, sanottavaa on.

SusuPetal kirjoitti...

Ja vuodet kuluvat nopeasti. Kannattaa sanoa, kun sen aika on.
Ihmetellä lunta.

Anonyymi kirjoitti...

Pidin runosta, loppu kokoaa sen kauniisti. Ja kyllä, sanottava on silloin kun on aika ja ehtii.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis runo. Tässä on herkkyyttä ja kuulautta, pidin.