torstaina, tammikuuta 18, 2007

Miks', oi miks'?

Runoisa ja valokuvaisa torstai kysyvät 31. haasteessaan, että miksi. Vastaan siihen runoitse ja valokuvitse, kuten tapana ja vaateena on.

*****

Muutummeko radikaaleiksi kun
asfalttitie kääntyy soraksi, muutummeko
vasta kun vuosirenkaiden laskemiseen tarvitaan saha.

Tien päässä joku sitoo repun selkääsi
kieltää tappelemasta välitunneilla, puhumasta
pomosta pahaa.

Kaupassa nostat koriin maidon, juuston, leikkeleitä
elämiseen tarvittavia otsikoita.

Uskot selkäsi vielä kääntyvän
pääsi päättävän pyhittää kaiken minkä teet
kuten käsketään.


*****


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Luin parikin kertaa runosi. Luultavasti en tavoittanut kaikkea sitä, mitä halusit sanoa.

Ajattelin että muutosta elämässä toivottiin ja haettiin, mutta sitä ei koskaan saavutettu.

Siinä mielessä kysymys 'miksi' on aiheellinen. Onko odotettava todellakin hautaan asti, ennen kuin kysyy itseltään, mitä minä haluan elämältäni.

Anonyymi kirjoitti...

Ole tottelematon. Mutta kohteliaasti.

Anonyymi kirjoitti...

Vai nuorena voi olla radikaali, vain luonnonsuojelijana niinkö? Runon sinä siis uskoo, että pystyy hyväksymään sovinnaisuuden? Mälläilen runoa edelleen, siinä jotain mistä en saakiinni ja jotain mikä tuntuu aivan selvältä.

Anonyymi kirjoitti...

Tuima, olen nähtävästi onnistunut, koska runo tuntuu ristiriitaiselta. Haastesanan on miksi ja runon kuuluu toki muutenkin olla jonkinasteinen kysymys. (Tällä en kuitenkaan tarkoita, että runon pitäisi olla arvoitus.)

Runo pyrkii puhuttelemaan lukijaa yleisesti. Runon puhujankin on tarkoitus olla "yleinen" - sanokaamme vaikka "eetteri". Lähtökohtanani olivat tutkimukset ja gallupit, joissa on todettu nuorten olevan perin konservatiivisia.

Helanes, ainakin itseäni kohtaan pyrin käyttäytymään kohteliaasti. Niitä kohtaan en aina pysty, jotka sitovat repun selkään.

Kiitos kommentaareista.