Tässä on tämänkertainen pläjäykseni Runotorstain haasteeseen, joka odottaa vastaajaa kirjoittamaan aiheesta pyörä, pyöreä, pyöriä. Tällä kertaa runo on vanha. Olen kirjoittanut sen noin kahdeksan vuotta sitten.
Runon yhteydessä oleva kuva heittää verkkokalvolle vastauksen Valokuvatorstain tämän viikon samansisältöiseen vaatimukseen. Ei ole olennaista tunnistaa kuvauspaikan sijaintia, mutta kotikaupunkistani se ei ole, vaikka osa minusta kuvassa saattaa näkyäkin.
Virtasen täti lupasi paistaa lättyjä,
sanoi että tuota mäkeä ei sitten ajeta kovaa.
liisivät allani mallikkaasti.
lätyt jäi syömättä.
3 kommenttia:
Tuosta tulikin heti mieleen suositeltava Flashback joka katsottiin eilen... (-:
Voih, tuli mieleen mies, joka potee katkennutta solisluuta ym. viime perjantaisen pyöräonnettomuutensa jälkeen. Jos ei haastetta olisi jo tuolloin sovittu, olisin ehdottanut toista aihetta...
Pidin tästä runosta, sen aukkoisuudesta ja toteavuudesta. Yksinkertaisesta syntyi hienoa.
Timo, kiitos vinkistä.
Tui, pyöräonnettomuuttapa hyvinkin...
Lähetä kommentti