koska mielin virren - -,
voimasta seitsemän - -.
(- - -)
Siinä onpi - -,
jalo niinkuin - -,
voimalla seitsemän - -.
Edellä olevaa vajaata tekstiä voisi kutsua vaikka metonyymisen kansalaistamisen palikkatehtäväksi. Luultavasti jokainen suomalainen osaa täyttää säkeisiin puuttuvat sanat. Todennäköisesti melkein jokainen osaa ainakin pienen miettimisen jälkeen myös hyräillä välistä puuttuvat säkeistöt. Näistä sanoista ei pääse irti, vaikka haluaisi. Uskaltaako joku haluata? Koulussa eivät kuulemma useinkaan piittaa moisesta, kun teksti on niin "outoa" ja "koukeroista". Jos kivelle kiivettäisiin rullalaudat kainalossa ja sanottaisiin kuorossa "vittu, joo, haista itte", olisiko toisin. Ehkä menetelmät ovat väärät.
Pari kymmentä vuotta sitten lauloin koulun joulujuhlaan muovatussa näytelmäntapaisessa laulua rivissä ilman paitaa. Olimme kaikki suuria tähtiä. Mielestäni minä olin suurin, sillä olin hetkeä ennen laulua heittänyt painin tuoksinassa Juhanin selälleen saunan lattialle. Juhani oli luokkamme isoin poika, heikompien simputtaja, sanoisinko koulukiusaaja. En kyllä silloin suostunut sitä huomaamaan, koska olimme kavereita.
Nyt tuntuu hyvältä, että heitin hänet kanveesiin silloin edes näytelmässä. Miksi tämäkin hyvä tunne tuntuu pahalta?
Pari kymmentä vuotta sitten lauloin koulun joulujuhlaan muovatussa näytelmäntapaisessa laulua rivissä ilman paitaa. Olimme kaikki suuria tähtiä. Mielestäni minä olin suurin, sillä olin hetkeä ennen laulua heittänyt painin tuoksinassa Juhanin selälleen saunan lattialle. Juhani oli luokkamme isoin poika, heikompien simputtaja, sanoisinko koulukiusaaja. En kyllä silloin suostunut sitä huomaamaan, koska olimme kavereita.
Nyt tuntuu hyvältä, että heitin hänet kanveesiin silloin edes näytelmässä. Miksi tämäkin hyvä tunne tuntuu pahalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti