torstaina, joulukuuta 04, 2008

Muistaakseni

Runotorstain aiheena on 6.12.

**********

Horisontti rakentaa taloihin uusia kerroksia, nostokurjen hyttiin unohtunut valo. Päivä ennen Suomen itsenäisyysjuhlaa Neuvostoliitto tiedottaa ettei se osallistu Kansainliiton Suomea koskevaan kokoukseen koska ei koe uhkaavansa. Karjalasta lähdetään ennen syyspäiväntasausta eikä kukaan enää nuku kunnolla. Isoisä ei suostunut muistelemaan, lihakset surkastuneina hän vain katseli ulos kranaatin sirpale päässään. Näytin valokuvia sotapoikien taisteluleiriltä, hän itki, iso mies, mutta katsoi sisukkaasti viimeiseen kuvaan ja hengähti huokaisten kuin olisi pitkästä aikaa ottanut pojanpoikansa polvelleen ja ajanut körökörökirkkoon. Kentällä katselen koneiden nousuja ja laskuja, puhallan saattajan korvaan sanat jotka vieraasta kielestä opitaan heti kirosanojen jälkeen. Suussa kihelmöi venäjän vaikutus. Maa on märkä, heijastaa tuttua kuvajaista.





7 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

Monta tasoa liukuu päällekäin. Minusta tämä on komea proosaruno, jossa varsinkin neljä ensimmäistä virkettä hienoja. Niiden perusteella runoa olisi voinut jatkaa toiseenkin suuntaan, mutta hyvä myös näin.

arleena kirjoitti...

Tunnepitoinen, jotenkin harras runo. Näiden miesten kokemukset koskettavat.

Mummy kirjoitti...

Ympyrä sulkeutuu sekä ajassa, että historian kulussa. Hieno, vaikuttava runo.

utukka kirjoitti...

Vaikuttava! On vedettävä ns. maailmanhistoria yksilötasolle ja äkkiä. Heidän uhrauksensa-meidän maamme, itsenäisyytemme, JOKAISEN ASIA!

tommi kirjoitti...

Huomenta. Kiitos kommenteista. Jos yksilöllisen kykenee tekemään yleiseksi ja/tai toisin päin, jokin lienee onnistunut. Tämän runon ajatus on ollut paperilla pitkään. Nyt se tuli näkyviin tällaisena.

pitkospuu kirjoitti...

Koskettaa, räväyttää ajatuksia auki.

erikeeper kirjoitti...

Aika hieno..

Suuhun jäi kihelmöimään vahva venäjän vaikutus..