torstaina, syyskuuta 18, 2008

Helppoa

Runotorstai haluaa tällä kertaa (haaste nro 102) jotakin helppoa. Saamansa pitää. Tässä on tehtävä.


**********


Juokse tielle ja hyppää

loikkaa koiranputkea kasvavan ojan yli

jätä majasi äläkä pelkää

ei sinne kukaan halua mennä

juokse tielle, kiirehdi

autojen jylyn suuntaan ja huuda

huuda niin kuin huutaa metsä

kun sitä kaadetaan ja pilkotaan

kun sitä poltetaan

kun se jätetään yksin.


7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Helppoa muuten mutten saa ääntä tulemaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hurja, surullinen, vaikuttava ja ainoastaan kielen sujuvan kulun osalta helppo.

Anonyymi kirjoitti...

Hengästyin alun kiirettä. Lopun huuto ei ollutkaan helppoa.
Yksin ei ole sit helppoa olla.
Hyvä runo :)

Anonyymi kirjoitti...

Hengästyttävän surullinen, joka on mielenkiintoinen mutta ei helppo yhdistelmä, jossa onnistuit.

arleena kirjoitti...

Luonnon, metsien puolesta kirjoitettu runo. Kuunnelkaa metsää, luontoa autojen jylyn yli.
Tämä tuli mieleen. helppoa .....runostasi, joka oli hyvä.

Anonyymi kirjoitti...

Juu ei helppo, mut hyvää parempi, viel senkii yli!

Anonyymi kirjoitti...

Tie vie, huuda sie... Kuulolla ollaan.