Runotorstai haluaa saastetta. Saamansa pitää. Tällä kertaa vastaan haasteeseen hieman lyhyemmässä muodossa minimoidakseni saasteen määrän.
*****
Yötaivaan soiva osa, arvailun kartta, pian kaikki toisin – valo luikertaa ihmiseen kätten aavistamat työt.
2 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Niin, yötaivaan kuuluisi olla hiljainen... Kekseliästä teemankäyttöä. Pidin etenkin viidennestä säkeestä. Kokonaisuus hieman pakenee käsistä, mutta tekstistä heräävät mielikuvat ovat kiehtovia.
En tiedä mikä tässä olisi saastetta, sanasaastetta ei ainakaan. En saa kiinni sisällöstä, mutta pidän kielen tasolla silti. Kaksi ensimmäistä säettä miellyttävät eniten.
2 kommenttia:
Niin, yötaivaan kuuluisi olla hiljainen... Kekseliästä teemankäyttöä. Pidin etenkin viidennestä säkeestä. Kokonaisuus hieman pakenee käsistä, mutta tekstistä heräävät mielikuvat ovat kiehtovia.
En tiedä mikä tässä olisi saastetta, sanasaastetta ei ainakaan. En saa kiinni sisällöstä, mutta pidän kielen tasolla silti. Kaksi ensimmäistä säettä miellyttävät eniten.
Lähetä kommentti