tiistaina, lokakuuta 09, 2007

Ehkä kirjoitin runon

EHKÄ

kirjoitan taas niin
kuin odotan käteni kirjoittavan

istahtahdan kahvilan nurkkaan
väsyksiin ajettu rakki

haukun pöydän tyhjät mielipiteet
katson ulos ikkunasta

kaupungin kirpeät kvartaalisanomat
lattialle lakaistut leivänmurut

väittelevät asemiensa oikeutuksesta
väärän valan vapautuksesta

jatkan kirjoittamista
etenen vasemmalta oikealle

suunnan muuttaminen piristäisi
unohdan ulkomaailman

paraskaan pesuaine ei auta
kun merkintä on tehty

8 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

Tämä herättää minussa kaksinaisia tunteita. Luen sitä väsyneen/krapulaisen ja vihaisen nuoren miehen (hiukan ryppyinen takki ja parransänki) ärtyneenä tekstinä, johon on ripottunut vinon huumorin häiveitä. Huumorin ehkä tahattomat pilkahdukset huvittavat minua aika tavalla. Tai ehkä tämä vain sopii päänsärkyilyyn.

tommi kirjoitti...

Vaikka runoa ei voi lukea väärin, meni lukija nyt metsään. Tosin vastaus saattaa löytyä myös metsästä.

Tuima kirjoitti...

Hurautan usein metsään tulkinnoissani, joten ei mitään uutta. Silti mm. viimeinen säe vetoaa huumoriini. Sori...

tommi kirjoitti...

Älä pyydä anteeksi. Kaikki on runoja lukiessa sallittua. Usein poikkeavat tulkinnat avaavat osia, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Korostettakoon, että tekijä ei tosiaankaan tiedä oikeata tulkintaa. Ei ainakaan ainoata.

Tuima kirjoitti...

Ei oikeaa tulkintaa runoissa olekaan, se on totta. Omassa lukemisessani tässä on aina vaan se vihainen nuori mies ja vino huumori, vaikka runon ytimessä onkin tulkintani mukaan kyse kirjoittamisesta, luomisesta.

tommi kirjoitti...

Knk avanha vielä määritellään "nuoreksi"? Mukavaa tiertenkin olisi olla "se vihainen nuori mies"... JOs alle nelikymppinen on nuori, niin hyväksyn sen ilomielin.

tommi kirjoitti...

Mitenköhän sain edelliseen vastaukseeni noin paljon lyöntivirheitä?

Tuima kirjoitti...

Lohduttavaa lukea muiden lyöntivirhetekstejä, omat kommenttini ovat niitä aina pullollaan. Keski-ikähän alkaa vasta joskus ja jokainen määritelköön nuoruutensa itse, samoin keski-iän alkamisen myös (omalla kohdallani se on ollut kovaa vääntöä ja vihdoin hyväksytty tosiasia). En minä lukenut tuota nuorta vihaista miestä täysin yksi yhteen sinuksi sinuksi, kun en tiedä oletko vihainen ja omaatko parransängen.