Kuvajainen työpäivästä

Puhelimen sointi keskeyttää kirjoittamisen. Markkinat tunkevat korvaan. En ymmärrä, miten yrityksen nimen vieraskieliset sanat ovat päätyneet yhteen. Jotain sieltä yritetään myydä. Korvani on ovi maailman valintamyymälässä, jossa valinta on jo tehty puolestani. Puhe tulvii yli, kastelee korvani. Ulkona paistaa aurinko, valo tekee hyvää, hiekkalaatikossa kakut kaatava poika. Kuinkahan moni näkee työhuoneensa ikkunasta itsensä leikkimässä pihalla. Puhelin tuuttaa. Joku yrittää soittaa. Yksipuolisen keskustelun muuri estää asioita pääsemästä perille. Laitetaanko tällaista paperia tulemaan, kuulokkeen ääni tivaa lempeätä näytellen. Missä olinkaan, ikkunan alla nurmikolla. Ei tarvitse, lasken puhelimen luurin sijoilleen, jatkan kirjoittamista, mietin missä olen.