torstaina, kesäkuuta 14, 2007

Ääntä sanoin ja kuvin

Runotorstai ja Valokuvatorstai kaipaavat merkkejä äänestä. Ensin sanoin ja sitten kuvin.

Ajoin satakunta kilometriä
pysähdyin keskelle peltoa, hengitin
märkää turvetta

yksi toivoo uutta alkua
toinen tietoa kaiken päättymisestä
juoksemme vailla todellista päämäärää
television osoittama suunta näyttää kirkkaalta

uudistusmielisinä vastustamme muutoksen ääntä
korva jää ikävästi soimaan kun elämä
voi muuttua

päivä päivästä, silmä silmästä

kasaamme jätekukkulan ja valloitamme sen
meillä on kaikki mitä tarvitsemme
tarpeiden synnyttämät jätökset
tavaroiden jäljet

näillä markkinoilla pärjää se
joka ei turhaan etsi roskakoria vaan antaa äänensä
jotta maahanmuuttajat käännytettäisiin heti rajalla
jotta jokainen saisi luvan ampua kiväärin ilosanomaa
paukutella pahoilta lapsilta pelastavia miinoja
täällä kaikki kuuluu jättää jälkeen
tulevien murheeksi

tavaroiden kylmillä raiteilla
ratasöljyn tuoksun tajutessamme me kirskumme
henkemme hädässä, pystymme taisteluun
kykenemme juoksemaan vetten päällä

ajoin eroon entisestä, lähdin pakoon
ja pääsin pesemään edellisen asukkaan paskoja
joita ei räjäyttämälläkään saa pois


*****


7 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Äänekäs vähemmistö peittää alleen hiljaisen enemmistön ja vallitsee yksi totuus.
Sellaiset markkinat.

helanes kirjoitti...

Hyvä me!

helanes kirjoitti...

Niin, tarkoitan että itseemme saamme mennä.

anna kirjoitti...

Totuus satuttaa korvia. Hyvä runo.

Tuima kirjoitti...

"uudistusmielisinä vastustamme muutoksen ääntä
korva jää ikävästi soimaan kun elämä
voi muuttua" toimisi jo yksinkin.

Runosi ovat muuttuneet yhteiskunnallisemmiksi, kantaaottavammiksi. Puhut markkinoista ym. ja ujutat väliin jonkun herkän kuvan kuten tässä ensimmäinen säe. Tehokkaita kuvia on tässäkin runossa monta, samoin se herättää ajatuksia yhteiskunnallisen runon tapaan - vaikken ole varma onko se oikea ja edes tarpeellinen runoutesi määritelmä.

Nita kirjoitti...

herättää paljon ajatuksia.

tommi kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista. Ajatuksia on herättäminen, jos haluaa, että maailmassa edes joku herää.

Totuudesta en kuitenkaan tiedä tuon taivaallista. Totuuksia on monta, ja ne moneudet löytyvät lukijan silmien välistä.