Tänään on huono päivä. Tämä on huono päivä erityisesti siksi, että en pysty selittämään itselleni, mikä on huonosti. Aloin kirjoittaa tuntemuksistani, mutta päädyin aivan johonkin muuhun kuin mitä-mietin-tänään -tyyppisiin ajatuskuviin. Katson blogini nimen mukaisesti ulos ikkunasta, katson oikein kunnolla ja näen tyhjyyttä, vaikka pihalla on yhtä ja toista. Pystyn nimeämään auton, talon, lyhtypylvään, puu- ja pensaslajeja (tai oikeastaan pensaita en), lipputangon, postilaatikon, orapihlaja-aidan kaatamisesta lojumaan jääneen kuivettuneen kasan, ikkunani ulkopuolella olevan lämpömittarin (+16 astetta). Jokin on kuitenkin vinossa, jokin muu kuin vanhuuttaan valunut ikkuna. Kun aloin kirjoittaa tästä päivästä, en ajatellut kirjoittaa runoa. Kirjaimet ja sanat kuitenkin ajautuivat vieretysten niin, että teksti näyttää runolta. Ihan miten vaan: tämä on huono päivä.
*****
*****
Harmaaksi satanut pihamaa
iloiset linnut, naakat
pienen peipposen yllä piirittävät
pelkoon ajettua saalistaan
vinoksi valunut vanha ikkuna
sanoo näin kuuluu:
pelätä ei saa
eikä pelkoa saa ainakaan näyttää
pelätä kuitenkin täytyy, sanoo maa
ja järjestelmässään meitä käyttää
mietin muinaisia vallankumouksia, naakkoja
peipposia
5 kommenttia:
Jep, murinaruno. Mutta ovatko naakat iloisia? Vai tässä iloisia nimenomaan saalistaessaan? "Harmaaksi satanut pihamaa" on jotenkin kaunis säe.
Murinaa murinaa pienten tiukujen ja ehkä vähän isompienkin. Iloisia tässä maailmankaikkeudessa ovat vain naakat.
Synkkä näkemys.
Voiko syyttää synkkää näkemystä, jos näkemyksen heijastava peili on vino?
Peili näyttää kaiken nurinkurin.
Lähetä kommentti