Ensimmäisellä luennalla tuli jotenkin sellainen väkivaltainen mutta sekava kuva, kuin jostain kauhuelokuvasta: harmaata syksyistä peltoa, rautatie, ja – sinä jäät sinne peltoon.
Toisella luennalla vähän toisenlainen kuva, haikea.
Ja tuohon omassa blogissani käytyyn keskusteluun on vaikea olla tässä yhteydessä viittaamatta: mitä tuo ensimmäinen luenta minusta kertookaan?
4 kommenttia:
Raiteen vetoketju on hieno ilmaus. Aika surullinen tarina. Tai sitten ei, riippuu näkökulmasta.
Niin, surullinen näkökulma tuli mieleeni vasta hetki kirjoittamisen jälkeen.
Ensimmäisellä luennalla tuli jotenkin sellainen väkivaltainen mutta sekava kuva, kuin jostain kauhuelokuvasta: harmaata syksyistä peltoa, rautatie, ja – sinä jäät sinne peltoon.
Toisella luennalla vähän toisenlainen kuva, haikea.
Ja tuohon omassa blogissani käytyyn keskusteluun on vaikea olla tässä yhteydessä viittaamatta: mitä tuo ensimmäinen luenta minusta kertookaan?
Niin, runon lukemiseen vaikuttaa moni asia. Olen lukenut blogissasi käydyn keskustelun, mutta en oikein tohtinut sohia siihen mukaan. Palaan asiaan...
Lähetä kommentti