lauantaina, elokuuta 19, 2006

Surullinen ilta


En tiedä, mitä kirjoittaisin, mitä sanoisin.
Turkulaismiehenkään silmä ei ole kevättulvien Aurajoki, mutta kostea se on.

En tiedä, mitä kirjoittaisin, mitä sanoisin.
Vaimo puhuu korvan vieressä huomisen suunnitelmista, mutta kuuro ei kuule.

En tiedä, mitä sanoisin, mitä kirjoittaisin.
Ehkä. Melkein. Täytyy mennä runohyllylle. Täytyy mennä.

En tiedä, mitä kirjoittaisin, mitä sanoisin.
Yksi monella tapaa haastavimmista ja vaikuttavimmista runoilijoistamme on lähtenyt paikkaan, josta emme mitään tiedä.

En tiedä, mitä kirjoittaisin, mitä sanoisin.
Lainaan kolmisäettä, joka on kirjoitettu Elsassin tytölle, mutta se sopii myös tähän.

Aurajoki savinen joki, hitaasti virtaa,
katulyhdyt piirtää esiin hiljaisen sateen,

minun ikäväni sinuun, tämän surullisen illan.


En tiedä, mitä kirjoittaisin, mitä sanoisin.
Sanomalehtien kahinassa maailma lipuu niin hiljaa.


Lainaus Jarkko Laineen runokokoelmasta Sanomalehtien kahinassa maailman hiljaisuus (Otava 2001, s. 106).




5 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Niinpä.
En minäkään.
Mitä sanoisin.

Tui kirjoitti...

Voiko runon linkittää Runotorstaihin? Siellä on jo taikkarin runo kunnianosoituksena.

tommi kirjoitti...

Antaa mennä vaan. En tosin itse ajatellut tätä runona.

Tui kirjoitti...

Minä luin sen proosarunona, mutta runonahan olen ennenkin ns. ei-runojasi lukenut. Ja sama se, runo tai ei, muistokirjoitus kuitenkin.

tommi kirjoitti...

Blogini on täynnä ei-runoja :)