Metsässä ja poluilla hypimme juurakoiden yli, jotta emme kompastusi. Sadattelemme, miksi tuokin kapinen puu on levinnyt juurinensa juuri tuohon. Miksi ihminen ei saa käyskennellä metsässä rauhassa, vaikka juuri sen pitäisi olla rauhan sija. Sen pitäisi olla, JUURI sen. Isot puut tarvitsevat isoja juuria. Lonkerot ulottuvat sinne ja tänne, ne ulottuvat joka paikkaan. Ilman isoja puita ei olisi pieniä puita. Ilman puita ei olisi happea. Ilman happea tuskin olisi runoja saati elämää. Siksi tämä ilta tarvitsee osakseen vielä yhden runon.
PERUSTUS
Jähmetyit haavaksi
heilutit versovia vihreitä sormiasi
kasvatit tielle paksut juuret
niissä sammalen on hyvä kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti