Tuin blogissa oli mukava kirjallisuushassuttelu:
1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita se blogiisi.
En ole aivan varma "tehtävän" tarkoituksesta, mutta ehkä tämä jotakin kertoo jonkun elämästä tällä hetkellä. Otin yöpöydältäni kirjan, mutta ensimmäistä kirjaa ei voi kelpuuttaa tähän, koska käteen osui runokirja, jossa on reilusti alle sata sivua. Niinpä spontaanius jääköön. Kirjaan tähän lauseet kahdesta muusta parhaillaan luvun alla olevasta kirjasta.
Niin ja kyse on lauseista eikä virkkeistä. Kun kyse on virkkeen osasta, merkitsen sen kolmella pisteellä.
”Joskus vauvat keksivät vielä hankalampiakin asentoja…”
(Hanna Hirvonen: Isä syntymässä, 2002)
”…että jos miehet saavat tuntea itsensä vapaiksi…”
(Henry Ford: Elämäni ja työni, 1923, suom. Eino Voionmaa 1994)
Melko mukavasti tuntuvat lauseet rakantavan välilleen jatkumoa. Vai onko jatkumoiden rakentaminen ihmisen perusominaisuus? Taitaa olla.
Niin ja kyse on lauseista eikä virkkeistä. Kun kyse on virkkeen osasta, merkitsen sen kolmella pisteellä.
1 kommentti:
:) Kyllä näissä lauseissasi hienoinen yhteys näyttäisi olevan. En tiedä mikä kirjallisuushassuttelun takana oli, nappasin sen yhdeltä, joka oli napannut sen toiselta jne. Voihan joku pohtia miksi sivu on juuri 123, miksi juuri 6. lause, miksi lause eikä virke jne. Ehkä takana on jokin teoria, en tiedä, mutta hauskaa lauseen poiminen on. Osoitit sen juuri omilla lauseillasi.
Lähetä kommentti