Toisinaan ihmettelen, miksi jokin on nimetty ruotsiksi niin kuin on. Miksi Pasila on meillä ruotsiksi Böle, mutta Bembölellä ei ole mitään tekemistä Pasilan kanssa? Paikannimet, niin kuin nimet yleensä, ovat usein pakotettuja, mielivaltaisia muodosteita. Jokin vain kuulostaa kivalta.
Tänään pysähdyin iltakävelyllä risteykseen, jonka kulmassa seisovat kuvassa näkyvät väylien nimet. Miksi ihmeessä Talvikuja on suoraan suomennettu Vintergrändiksi mutta Talvitie tarkoittaa ruotsiksi jotakin aivan muuta? Fimbulvinter tarkoittaa sanakirjan mukaan ”ankaraa talvea”, joten Fimbulvägen voisi sen lyhenteenä tarkoittaa ”ankaran talven tietä”. Ok, jos hyväksytään selitys, jää vielä kysymys:
Mikä tekee risteyksestä eri suuntiin lähtevät tiet laadullisesti erilaisiksi? Miksi toisen talvi on ankarampi kuin toisen? Onkohan syynä se, että ”ankarampi” tie johtaa koululle?
4 kommenttia:
Vai johtaako se pohjoiseen?
Ankarampi tie johtaa todellakin koululle.
Noiden tiennimien syntymisestä en tiedä, mutta nuo muut esimerkkisihän kertovat nimien suomentamisesta, ensin on ollut ruotsinkielinen nimi, josta aikojen kuluessa on vääntäytynyt/käännetty suomalainen vastine
http://www.kaupunginosat.net/
maunula/kotiseutu/sanasto.htm
tuolla sivustolla löytyy selityksiä esim. böle-sanalle.
Tui, ankarampi tie johtaa melko tarkkaan länteen tai lounaaseen, joten pohjoinen taivas kajastaa toisaalla.
Susu, kiitos linkistä. Rannikkokaupungeissa käännös tapahtuu usein ruotsista suomeen, mutta ei niin suinkaan ole aina. Toisaalta käännetäänpä nimi kumpaan suuntaan tahansa, kertovat muutokset kääntäjistä ja ajasta, jolloin käännökset on tehty.
Ehkä suomen kielen noustua valta-asemaan muuttui "ankara talvi" leudommaksi.
Ja EU:n myötä leuto talvi muuttui pitkäksi sadekaudeksi:)
Lähetä kommentti