torstaina, maaliskuuta 16, 2006

Suspekti ekspertiisi


Tulin juuri kuuntelemasta professoristasoisen ihmisen puhetta mediataloudesta. Enimmäkseen puheen sisältö oli kiinnostavaa. Mutta hitto soikoon, miksi ihmiset eivät puhu suomea! Kiroanko vielä toisenkin kerran? Perkele! Haluan kuulla asiat suomeksi!

Luennolla puheessa soljuivat kauniisti sellaiset ilmaukset, kuten driver, slide, snapshot, prepress, self-employed, ekspertiisi ja open and shut case. Lisäksi asioita tavattiin kustomoida, ignoreerata ja upstreemata.

Varmasti anglismit kukkivat, kun lukee yhden jos toisenkin englanninkielisen kirjan, mutta että sitten luennolla pitää heittää halpaa hetulaa. Ehkä puhuja yritti tasoittaa kuilua kuulijoiden ja itsensä välillä. Ehkä hän yritti olla nuorekkaampi.

Minusta on kyllä melko suspektia, jos diskurssi noin manipuloi narraatiota.

10 kommenttia:

Tui kirjoitti...

Se on yksi keino tuoda omaa osaamista esiin. Voisi vaikuttaa ammattitaidottomalta puhua sujuvaa suomea. Jonkun mielestä siitä voi puuttua flow...

No, sinä voit olla tyytyväinen ja ylpeä. Ainakin blogissasi kirjoitat hyvää ja kaunista suomea, aivan ymmärrettävää kieltä. Ilmeisesti puhut myös.

Tommi kirjoitti...

Toivottavasti puhun myös. Usein kyllä tuntuu siltä, että minunkin puheeni on mitä sattuu. Muilta tietenkin pitää vaatia enemmän :).

Mainitsemastani tapauksesta tekee vielä ikävämmän se, että suurin osa kuulijoista oli vasta perusopintovaiheessa. Kai kuulijoiden taustan voisi ottaa huomioon - varsinkin, kun se on etukäteen tiedossa.

Tui kirjoitti...

Tiedejargon (!) istuu tiukassa. Jargonin purkaminen ymmärrettävälle suomelle vaatii lisäponnistuksia, ennen kaikkea asiaansa joutuu miettimään uudesta näkökulmasta, tavllaan kyseenalaistamaan sen. Ymmärrettävästi puhuminen ei ole helppoa, usein ihmiset kuvittelevat olevansa selkokielisinä tyhmänoloisia ja asiantuntemattomia. Mutta asiantuntevuus on yhtä tyhjän kanssa, jos kuulijakunta ei pyhetta ymmärrä - eikä tietenkään silloin osaa arvioida puhujan tietämystä. Joten jutut kuulijakunnan mukaan.

tuulisuoja kirjoitti...

Kiitos kirjoituksesta, Tommi! Aihe on hyvin lähellä sydäntäni. Työssäni joudun usein suomentamaan jopa työyhteisöni suomea, saati sitten näitä jargoneita, liirmunlaarumeita.

Kielenkäyttö on myös vallankäyttöä. On oiva tapa sulkea muut puheen ulkopuolelle käyttämällä kieltä, joka ei kaikille avaudu.

Lempiyhdistelmäni on ollut nuoruudessani eteeni tullut: "Fiktion funktio", jolla nuori puhuja koetti kavuta akadeemisille korokkeille. Lausutaan vielä niin, että sylki huulten välistä sinkoaa.. ;o)

Tui kirjoitti...

Hyvä huomio Tuulisuoja, näinhän se on. Kielenkäytöö on vallankäyttöä. Kateederilla on myös mukava pönkittää omaa egoa. Onneksi eivät kaikki kuitenkaan.

Tommi kirjoitti...

Vaikka tiedejargonilla on oma tehtävänsä tiedeyhteisössä ja alan opiskelijat jargoniin vihkiä pitääkin, voi sen tehdä hillitysti, pienin askelin. Aikaan puhujan luentotilanteessa sitä ei tarvita valta-aseman korostamiseen, sillä opettaja-opiskelija -suhteessa on aina valta-asetelma, vaikka sitäkin kuinka yrittäisi purkaa.

Tiedealojen käsitteet ovat tärkeitä, ikään kuin oikopolkuja niille, jotka ymmärtävät, mihin kulloisellakin käsitteellä viitataan. Mutta puhuttaessa alan "aloittelijalle" tai vaikkapa haastattelijalle käsitteet pitää avata, selittää. Esimerkiksi "fiktion funktio" on varmasti selvä asia meille, mutta kaikille asiaa ei tietenkään voi esittää näin.

Pakonomaisella käsitekikkailulla halveksitaan kuulijoita, jotka samassa asetetaan "eliittipuhujaa" alemmaksi.

Tui kirjoitti...

Olen aina ajatellut - varsinkin eri alojen sanastoa kuunnellessani ja lukiessani - että opiskelijoille pitäisi tarjota selkeitä sanastoja heti opiskelujen alussa. Laaja rautalankapainos, jossa selitetään keskeiset käsitteet, verbit ja slangi-ilmaukset. Auttaisi kummasti alaan vihkiytymistä.

Anonyymi kirjoitti...

Nämä puhujat puolustautuvat jargoninsa käytöllä väittämällä, että hyviä vastaavia suomenkielisiä käsitteitä tai ilmauksia ei ole olemassa. Tämä pätee toki joistakin tieteellisistä termeistä ja käsitteistä mutta ei suinkaan kaikista eikä edes suuresta osasta.

Mutta antakaamme anteeksi kyseiselle puhujalle, sillä hän ei selvästikään osannut kieltä, jota luuli puhuvansa...

TP

Tommi kirjoitti...

Pitääkö antaa anteeksi ihmisille, jotka eivät osaa kieltä, jota luulevat puhuvansa?

Anonyymi kirjoitti...

ei ;-)

TP