Runotorstain vuoden 2008 ensimmäisenä haasteena on kuva, jossa iäkäs nainen lukee kirjaa auringon loisteessa. Ei valoa ilman varjoa ja toisin päin.
*****
Tässä on ensimmäinen riita
suhteen perusrakenteen ominaisuus
kuin meillä toiseksi viimeisenä aamuna
äänetön päänpudisteluharjoitus
jonka pois pyyhkimiseen keittiörätti ei riitä
sanoit mitä tarkoitit, olit oppinut
uusia sanoja –
näkevät kiikareillaan että rakastan sinua
tarkoittaa tänään eri asiaa
turha siirtyä varjoon
olemme olleet maassa niin kauan –
mutta jo ennen aamua muistan
sinun tapasi unohtaa lehdet, lukea
runoja kahvimukista
Tätä runoa lukiessa parisuhteen tunnekirjo vilistää mielen läpi. Kulmien rypistely, huumori (keittiörätin riittämättömyys) ja liikuttuminen (viimeinen säkeistö) vaihtelevat. Pidin.
VastaaPoistaMoni jää yksin - muistamaan tai muistamattomana.
VastaaPoistaHieno kirjoitus!
VastaaPoistaSait pienen runotunnustuksen.
VastaaPoistaPidin tästä kovasti, tuo viimeinen säe varsinkin kolahti ja siitä erityisesti viimeiset sanat. Käänsivät tämän runon ylösalaisin.
VastaaPoista