Tällä kertaa Runotorstain toiveena ovat kotimaisuutta käsittelevät runot. Runon perässä on kuva, joka huokuu sekä kotimaisuutta että kotikutoisuutta. Kuvan nimi voisi olla vaikka "Isä ja poika".
**********
Tien epätasaisuus jalkapohjissa
olkalaukun pakottava paino, kevyttä
uudelleen filmatisoitua komediaa
että tätä taas
pilviverkon vääjäämätön liike
tuulen hauraat viivat
peltojen tasalatvaistavat sarat
traktori mouruaa ohi
hetkellisesti
valo siivilöi mullasta
yhteisen kertomuksen.
4 kommenttia:
Sukupolvet rinnakkain ja "Reinoilla" vielä. Siinä on suomalaisuutta parhaimmillaan. Reinot ja Ainot on taas muotia ja nyt niitä saa pikkuisinakin lapsille. Nappioivallusjuttu.
Ihana kuva!
Arjen mitäänsanomattomuudessa ja toistuvuudessa piilee joskus itseään suurempia kuvia. Pidin siitä, kuinka 2. ja 3. säkeistöjen hauraus ja kauneus asettuvat tylyjä välihuomautuksia vasten.
Matossa sen kertomuksen punamusta alkukin 90 vuoden takaa. Nyt voimme reinoilla ja ainoilla riririnnan.
Lähetä kommentti