lauantaina, helmikuuta 10, 2007

Mä vaan keilaan

Olin eilen hautajaisissa. Yllättävän helposti meni, vaikka hautaan saatettu henkilö ei juurikaan olisi voinut olla läheisempi. Ehkä tämä on näkynyt viimeisissä blogiteksteissäni. Toivottavasti on, sillä ei kai tämmöisiä asioita kuulu mihinkään piilottaa.


Jotkut asiat kannattaisi edes korrektiuden nimissä kuitenkin pitää omana tietona. Hautajaisissa läheinen ihminen totesi siunaustilaisuuden jälkeen, että muistotilaisuuden hän perheineen jättää väliin, koska hänellä on keilavuoro. Mitä vittua, kysyisi lääkintöhallitus, vaikka sitä keilaamiseen tuskin käytetään. Edes tekosyy olisi voinut kunnioittaa haudattua.

Eräässä elokuvassa mies totesi, että on olemassa kahdenlaisia ihmisiä: toiset ovat voittajia ja toiset häviäjiä. Niin juuri, vaikka voittajuus ja häviäjyys riippuukin näkökulmasta. Mutta jos sukupuun mukaan (ja muutenkin) läheinen ihminen tavoittelee mieluummin keilaradalla 300 pistettä kuin kunnioittaa jotakin, jota ilman hänenkin nuoruutensa olisi ollut paljon kurjempaa, en osaa toivottaa edes huonoja keilasarjoja. Minulle alkaa olla ihan sama. Hän olisi oman elämänsä häviäjä, vaikka keilaisi sata kolmesatasta sarjaa perätysten. Hei, Tommi, suhteellisuudentajua nyt. Niinpä. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?

2 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

Toiset eivät kestä hautajaisia, silloin pailkalle saapumattomuus tai pakeneminen on yksi vaihtoehto.

Olen kuullut hautajaisissa kommentteja, jotka ovat raivostuttaneet ja loukanneet juuri tilaisuuden vuoksi tavallistakin enemmän. "Mikä meitä ihmisiä vaivaa?" Ehkä se, että olemme vain omia itsejämme.

Jaksamista.

Anonyymi kirjoitti...

Henkilökohtaisten kokemusteni pohjalta ymmärrän kyllä, jos ihminen ei halua tulla muistotilaisuuteen. Tarkoitan kuitenkin sitä, että toiset eivät halua tai voi muistella kuollutta hälisevässä ihmisjoukossa vaan haluavat lähteä vaikka kävelemään metsään.

Mutta jos syy olla tulematta on keilavuoro, fiksu ihminen sentään keksisi "hyvän" tekosyyn (kuten itsekin toteat) tai sanoisi vain, että ei ikävä kyllä pääse tulemaan. Ja jos keilavuoro oli todellakin se oikea syy olla tulematta, niin...

TP