perjantaina, joulukuuta 08, 2006

Kokemäki 5

Mäki taantuu tasaiseksi
lattialla kierivä poika vaatii syliin
jostakin on sateella suoja haettava.

Syömme viimeisen aterian
ikkuna viettää pellon poukamaan
johon traktori on uuvuttanut uskonsa.

Evakkoreen hoivaamassa talossa
maaperän vetovoimaan vajonnut valo
kieroon painuneita juuria kolottaa.

En osaa muuta kuin olla tässä
tahtoisin nähdä horisonttini taakse:
ota minut mukaan.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ennen Server Erroriin törmäämistä minulla oli ihan järkevä kommentti mielessäni, mutta uni on pyyhkäissyt sen pois. Mutta tässä aamupäivän ehkä muuntuneet käsitykset:
Näistä pysähtynestä kuvista katse etsiytyy menneeseen (pellolle uuvutettu traktorin usko, evakkoreki), nykyhetkeä värittää - pysähdyttää? -menneisyydessä oleminen (vajonnut talo ja painuneet juuret). Tulevaisuus/muutos on läsnä puhujassa (lattialla kierivä poika, viimeinen ateria - aika raamatullinen kuva muuten tässä yhteydessä -, halu nähdä horisontin taakse), runon maisema ei riitä hänelle, vaikka omistusliite viittaa siihen, että maisema on hänen omansa.

Pidän noista menneen ja pysähtyneen ajan kuvista, niissä on tunnelmaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kommenttisi ovat järkeviä nytkin. Tulkintasi ovat juuri kirjaamiseni suuntaisia. Muutoksesta on kyse, vaikkakin koko ajan katsotaan taakse. Pelätäänköhän tässä jotakin?

Nyt taidan ottaa kaikki viisi tekstiä tarkempaan syyniin. Kai niistä jonkinmoinen kokonaisuus pitäisi aikaiseksi saada. Nyt ne ovat vain yhdeltä istumalta rykäistyjä paloja.

Kitos, Tui.