tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Kokemäki 2

Nyt on se hetki jolloin voisin lukea
varastaa muiden ajatuksia
pitää niitä ominani.

Vain kerranko ihminen osuu
liian mutkaiselle tielle
kurviin jonka on annettava viedä.

Mäen laelta ei näekään kauas
poika uneksuu vaunuissa
ohi kiitävän junan kerkeästä kyydistä.

Niin paljon riippuu kaikessa
maan mekaniikkaa taivastelevat tähdet
vaikka aamu jo mennyttä.

4 kommenttia:

Tui kirjoitti...

Ovatko kaikki ajatukset lopultakin vain varastettuja tai jaettuja? Onko puhtaasti omia ollenkaan? Joskus omiin ajatuksiinsa törmää toisten tekstin ääressä ja tajuaa, että ajatus on jaettu, ajassa lentävä, yleinen totuus tai mitä tahansa ja toinen ilmaisee sen paremmin.

Kurviin voi osua monta kertaa tai vain kerran ja silloinkin pitää kiinni.

Pidin eniten kolmannesta säkeistöstä, se sisältää monia päällekkäisiä ja sisäkkäisiä kuvia ja ajatuksia, se on yhdestä näkökulmasta elämän kuva.

Toivottavasti jatkat Kokemäki-sarjaa. nämät ovat hyviä ja kiinnostavia runoja. Tai tekstejä jos niin haluat.

Tommi kirjoitti...

Kiitos, Tui. Jatkan toki - perjantaihin saakka.

JOskus varastaminen on tietoista, joskus taas ei. Toivottavasti pääasiassa ei. CMX:n "Kuoleman risteyksestä kolme virstaa pohjoiseen" sisältää Yrjänän kerrassaan komean ilmaisun varastamisen/lainaamisen/jakamisen (miten vain) pohdintaa. Kannattaa tsekata, jos on jäänyt aiemmin väliin.

Tui kirjoitti...

ON jäänyt, pitää lainata ja tutustua. Kiitos vinkistä, Yrjänä on viime aikoina kiinnostanut muutenkin.

helanes kirjoitti...

Kaikki kirjailijat ovat varkaita. Se on heidän työnsä.