tiistaina, marraskuuta 14, 2006

Korva korvaa työväen


Ensin tulee työväen presidentti ja nyt meille ilmoitetaan, että Suomessa on puolue, jolla on korvat. Ja sitten painotetaan, että tämä on nyt sitten uutta Suomessa. Hienoa, mutta että hienoa ja mitä pelleilyä tämä nyt taas on?

Suomen kielen perussanakirjan mukaan sanalla ’puolue’ tarkoitetaan

tiettyjä poliittisia katsomuksia kannattavaa ja tiettyjä taloudellisia, sosiaalisia yms. pyrkimyksiä ajavaa valtakunnallista järjestöä

mutta sitä voidaan käyttää myös

muunlaisesta (varsinkin jotakin kannattavasta) ryhmittymästä tai erilaisissa peleissä tai leikeissä kilpailevasta joukkueesta.

Ajatus oikeistolaisesta työväen presidenttiehdokkaasta oli varsin leikkisä. Jotenkin tunsin nauruni syystä tai toisesta kuitenkin ärisevän melko väkinäisenä. Ehkä en ole niin leikkisä kuin olen luullut. Ehkä näin tosiaan on, sillä en myöskään usko, että millään järjestöllä on korvia, siis sellaisia kuulemiseen tarpeellisia ulokkeita, joita ajattelen, kun kuulen sanan ’korva’. Ja minkä näköinen on valtakunnallinen järjestö, joka ajaa jonkinlaisia pyrkimyksiä? Onko se tässä tapauksessa vain yhden viikarin naamavärkin näköinen? Jos on, niin kyllä sillä sitten korvat taitaa olla. En kuitenkaan usko, että monikaan järjestö haluaa kuulla korvillaan muiden ääniä. He vain haluavat tulla kuulluiksi.

Meidät kiinnitetään pintaan, meidät harhautetaan hämärään mainoslauseeseen, jotta emme näkisi ja kuulisi syvempien vesien lorinaa, jotta emme näkisi naamarin taakse, kuulisi päänsisäistä kohinaa. Meiltä peitetään asioita, jotka olisi hyvä tietää ja muistaa – tai sitten peitetään näkyvistä se, että tuon pinnan alla ei yksinkertaisesti ole mitään. Muistettavaa on aina, mutta tässä hetkessä ei välttämättä ole mitään tarpeellista, ei mitään olennaista. Politiikassa pökkelöt törmäyttävät itsensä historiansa kanssa niin, että luulisi opin jo kaatavan muualle kuin ojaan.

Hetkessä on ihmisen eläminen, mutta historiaan on tukeutuminen. Tämä ei päde politiikan erilaisia pyrkimyksiä ajavassa pelimaailmassa. Ei ainakaan silloin, jos korvat ovat keulassa vain sitä varten, että niiden pitää näkyä. Ehkä politiikan levysoitin toistaa uudestaan ja uudestaan Stingin kappaletta "History will teach us nothing" , vaikka toisinaan kannattaisi kuulla Fidelin kailottavan, että "Historia on minut vapauttava".

Onko tukka hyvin ja näkyykö kello? Anteeksi, mitä sanoit?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tekstisi perusteella voisi ajatella, että puoletta/järjestöä/ryhmitymää voi yhtä hyvin mainostaa lausahduksella Puolue/jne. jolla on viita. Viittahan peittää sisuksen mutta näkyy hyvin. ENkä nyt puhu Batmanistä vaikka se kieltämättä mielessä vilahtikin (on näes katsottu Batman begins).

Anonyymi kirjoitti...

Puoluetta voi mainostaa millä tavalla tahnsa. Tulemme varmasti huomaamaan sen, jahka olemme lähempänä vaaleja. Miten olisi "puolue, jolla on puolensa"? Se olisi omaperäistä...

Anonyymi kirjoitti...

Tuo iskulause on monitulkintainen. Varmaan kiinnostaisi ottaa selvää asiasta tarkemmin. Jos se ilmestyy jonkun puolueen esitteisiin, niin tiedät jonkun puolueaktiivin lukevan blogiasi.

Anonyymi kirjoitti...

Heh. Muuta en nyt kykene sanomaan.