torstaina, lokakuuta 12, 2006

Ylpeästi eteenpäin


Runotorstain ja Valokuvatorstain kumpaisenkin haastesanana on tällä kertaa ylpeys. Sana viitannee seitsemään kuolemansyntiin, joista löytyy kirjoituksiä tällä viikolla avutuneesta NONOsta.

Minun ylpeyteni on kuitenkin positiivista. Eiköhän maailmassa ole negatiivista ylpeyttä riittämiin.

Tälläkin kerralla saatte ensihätään kuvan ja sitten alas sukeltamalla toishätään kuvan. Kuvaa on tällä kertaa muovattu. Siitä syvä pahoittelu hänelle, joka pahastuu.


*****

Nöyrä vaunujono kolistaa
etääntyy ratapihan nokisen lumen tuoksu

kylän hökkelit teloitusrivissä
silmät verhottuina haluavat uskoa

ihmisen tarkoittavan hyvää
jotakin maanalaista tietoa pantaten

talot hajaantuvat saartorenkaasta
muuttuvat laajoiksi pelloiksi

hangen puhdas pinta kantaa
ylpeästi rauhallisen puheen.

*****


7 kommenttia:

Kirsi kirjoitti...

Mistä kuva? Pään asennot ja tupakka välinpitämättömästi huulten välissä. Rentoa ja ylimielistä.

Tommi kirjoitti...

Kuva on jokin aika sitten Yleltä tulleesta Beat-dokumentista. Oikealla on William Burroughs ja vasemmalla Jack Kerouac. Keskimmäistä en muista tai tunne. Olisikohan joku Burroughsin nuorista rakastajista...

Tui kirjoitti...

Ensimmäisen ja viimeisen säkeistön nöyrä ja ylpeä sekä nokisuus ja puhtaus asettuvat kiinnostavasti vastakkain. Vain puhdas mistään tietämätön tai kaiken alleen kätkevä voi olla ylpeä?

allyalias kirjoitti...

Tosi kauniita kuvia. Kiitos.

Tommi kirjoitti...

Tui, ehkä minä käännyn tässä taas maaseudun puoleen. Jotenkin kummasti runot johtavat minut pelloille ja hylätyille asemille. Rauhasta ja rauhallisuudesta voi olla aina ylpeä, liittyypä se mihin asiaan tahansa.

Kirsi ja allyalias, mukavaa, jos kuvat herättävät ajatuksia, minkälaisia tahansa.

Tui kirjoitti...

Pellot ja hylätyt asemat ovat jotenkin elokuvallisia kuvia (kumma sanapari, myönnän). Vaikuttaisiko se?

Bambi kirjoitti...

Minä tykkäsin kovasti tästä vaihtuvan maiseman maalauksesta, ylpeästä, rauhallisesta hangesta ja sain itselleni runosta jotenkin haikean fiiliksen...

Kuva oli oikein hauska, ylpeitä nuoria miehiä :) Katsoin myös tuon ko. dokkarin.