Tänä viikonlopuna saan pitkästä aikaa olla vailla aikataulua. Tietenkin poika vaatii huomiota, mutta se on leppoisaa ja jatkuvana aikataulutonta. Huomenna aioin ehtiä ainakin hetkiseksi pitkäkseni sohvalle runokirjan kanssa. Ai miksikö niin kannattaa tehdä? Vastaukseksi sanon, että runohyllyssä on ikkuna...
Mahtava runokokoelma sinulla, ihan kateeksi käy, ehkä minullakin sitten joskus...=)
VastaaPoistaJos sinulöla on runokirjoja enemmänkin, niin hyllyissäsi on melkein laajempi kokoelma kuin keskiverron pienehkön sivukirjaston runo-osastolla.
VastaaPoistaIkkuna antaa tilaa
VastaaPoistahengitys on vapaata
hieno ikkuna
Olen paikoin yrittänyt olla systemaattinen - esimerkiksi Jarkko Laineen, Kari Aronpuron, Pentti Saaritsan ja Teemu Hirvilammin kohdalla. Ja muutamien muidenkin. En etsi, mutta pyrin löytämään.
VastaaPoistaKuvarajaus tekee tepposet sulkemalla aina jotakin pois kuvasta. Hyllyssä on muutamia puutteita, jotka olisi kiva korjata, mutta toisaalta olen päättänyt (ikävästi), että tätä hyllyä enempää ei runoille tilaa suoda... (ehkä päätös horjuu).
Nyt kun älysin klikata kuvan isommaksi, alkaa kirjastotäsin mielipuuha, kurkkia mitä ihmisten kirjahyllyistä löytyy. Mielenkiintoisia, äkkibongauksen mukaan omassa hyllyssäni taitaa noista olla vain yksi.
VastaaPoistaEt ole tosissasi.
VastaaPoistaKyllä vain. Ostan erittäin harvoin runokirjoja, lainaan yleensä kirjastosta. Eniten eli muutama kappale minulla taitaa olla Lassi Nummea.
VastaaPoistaAi niin, ymmärrän, mutta Lassi Numesta en ole varma.
VastaaPoistaLassi on on hyvä, ei ehkä kova jätkä mutta klassikko. Suosittele sitten jotain mustia, viimeksi pidin Levolan ja Kiiskisen uusimmista.
VastaaPoistaEn minä mitään mustia osaa suositella. Aika vähän on tullut luettua mustien kirjoittamaa runoutta :)
VastaaPoistaMuutenkin uutta ei ole viime aikoina tullut luettua. Sen voin sanoa, että toivottavasti Seppo Lahtinen julkaisee joskus vielä toisen ja kolmannenkin oman runokokoelman. Eilen ehdin lukea Caj Westerbergin vuoden 1978 Reviirilaulun (taas). Se on rautainen kokoelma, kuten Westerberg aina. Joku kokoelmalista kai pitäisi laatia... Sinäkin voisit tehdä moisen. Ei tämä kuitenkaan mikään haaste ole.
Voisin tietysti, mutta se ei kyllä olisi mikään yllättävä. Jos teen listan, niin toisvottavasti sitten sinäkin. Reviirilaulua en ole lukenut, Westerbergia muutenkin hyvin vähän, mutta otan vinkin vastaan.
VastaaPoistaListattu on.
VastaaPoistaHei.
VastaaPoistaKaikille bibliofiileille suosittelen luettavaksi Carlos Maria Dominguezin "Paperitaloa", josta luultavasti piakkoin Nonossa muutama sananen. Tässä fiktiivisessä teoksessa sukelletaan kirjankeräilijöiden kirjastoihin, muun muassa.
Kiitos vinkistä. Tosin mitäs sitä kirjoja keräämään. Sisältöä vain.
VastaaPoistaHieno on, mutta jotkut on pöllitty kirjastosta. No ei vaan. Arno Kotro? Oletko tosissasi, kai tuo on joku arvostelukappale, jota pidät hyllyssäsi osoituksena 2000-luvun kirjallisesta kulttuurista? Meillä on samoja, Pound, Ekelöf ainakin osuvat silmiin. Poundin cantot ovat upeinta mitä on ikinä kirjoitettu. Koskenniemen Lyyra ja panhuilu on meilläkin, mistähän syystä, lienee vaimon vaarin peruja.
VastaaPoistaJuri, kirjastojen poistohyllyissä on usein kiinnostavaa pöllittävää. Pundinsta olen kanssasi prikulleen samaa mieltä. Arno Kotron ostin vaimolle, kun hän sitä pariin otteeseen pyysi. Itse en ole kyennyt sitä kokonaisuudessaan lukemaan. Mutta miksi et tarttunut siihen, että hyllyssäni näyttäisi olevan myös Tabermannia...
VastaaPoistaTabermann on kyllä järisyttävän huono runoilija, joskaan en ole lukenut häneltä muuta kuin ammoisen esikoisen. Kai hän silti parempi on kuin Kotro? Mun äitikin on parempi runoilija kun Kotro. Jotenkin harmi sikäli että Kotro on selvästi fiksumpi kuin runonsa. Harvan lähinnä pöytälaatikkoon kelpaavat tekstit päätyvät kirjoiksi (ja vieläpä suosituiksi!). Jotenkin vertaisin Kotroa ja rakkausrunot.comin suosiota toisiinsa.
VastaaPoista