tag:blogger.com,1999:blog-13988948.post3786139569688603359..comments2023-10-28T16:41:57.614+03:00Comments on KATSON ULOS IKKUNASTA: AjatusteluaTommihttp://www.blogger.com/profile/13328538144959488306noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-13988948.post-34787439356990515032008-09-17T10:33:00.000+03:002008-09-17T10:33:00.000+03:00No nyt miekin tykkäsin. Ja paras kohta mielestäni:...No nyt miekin tykkäsin. Ja paras kohta mielestäni: riemuiten<BR/>kuin rukiinen kitarasoolo....mistähän tuonkin keksit?...se on mahottoman hauska ja iloa jolla ei ole loppua :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-13988948.post-89188298642424670082008-09-16T08:47:00.000+03:002008-09-16T08:47:00.000+03:00Olen valoisaa väkeä, joten runo on valoisa... mutt...Olen valoisaa väkeä, joten runo on valoisa... mutta ei valoa ilman varjoa, onpa varjo sitten ulkoinen tai sisäinen. <BR/><BR/>Runon aihe pyöri mielessäni ajaessani kotoa rautatieasemalle ja päivän päätteeksi takaisin. Ihmeellisen tunnustuksellinen siitä tuli minun raapustamakseni.<BR/><BR/>Proosarunona tämä saattaisi tosiaan toimia paremmin. Silloin muoto tukisi mukavasti (!) sisällön positiivisen ja negatiivisen navan välissä pyörivää kaoottisuutta.<BR/><BR/>Kiitos.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-13988948.post-28576535735784289862008-09-15T18:52:00.000+03:002008-09-15T18:52:00.000+03:00Tulin lukemaan runosi vielä uudelleen. Oli niin mu...Tulin lukemaan runosi vielä uudelleen. Oli niin mukavan tuntuista kun isä kuljetti lastaan ja muuta arkista arkea. Minuakin nuo viimeiset säkeet jäivät kaivamaan. Tulee mieleen 1800-luvun lopun kirjoittavat naiset, Fredrika Runeberg ym, joille arkinen perheenemäntänä olo ei riittänyt, eikä muitakaan mahdollisuuksia annettu; oli vaikea olla onnellinen.<BR/>Nuo viimeiset rivit ovat ehkä hyvinkin tarpeen, muuten kaikki nyökkäisimme tyytyväisinä.<BR/>Tuo Tuiman ehdottama proosarunomalli on hyvä idea.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-13988948.post-37644498229480494532008-09-12T21:58:00.000+03:002008-09-12T21:58:00.000+03:00Minulla on hieman samanlainen kokmus runostasi kui...Minulla on hieman samanlainen kokmus runostasi kuin SusuPetalillakin. Kolmea viimeistä riviä ennen runosi antoi valoisa kuvan, siinä oli sydäntälämmittävää arkea ja hiljaista huumoria. Mietin vain sitä olisiko teksti parempi proosarunotyyliin kirjoitettuna ilman säejakoa. Tuo loppu tuo runoon särmää, lisäsyvyyden - mutta myös surumielisyyttä joka korostuu aiempia säkeitä vasten.<BR/>Minä pidin tästä kovasti, mutta sehän ei ole uutinen koska pidän ylipäänsä liki kaikista runoistasi. Tosin olisin toivonut runolle onnellista loppua, mutta runon tarinahan on hieman vaiheessa, keskeneräinen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-13988948.post-76423838447810416502008-09-12T15:51:00.000+03:002008-09-12T15:51:00.000+03:00Voi, ennen noita kahta viimeistä riviä mieli nousi...Voi, ennen noita kahta viimeistä riviä mieli nousi ja nousi.<BR/>Hmm, voisiko sitä ajatella olevansa onnellinen?SusuPetalhttps://www.blogger.com/profile/11124879339908654519noreply@blogger.com